Kulutuselektroniikan käyttöikä/hinta pohdintaa.

ByJukka Lampikoski

Kulutuselektroniikan käyttöikä/hinta pohdintaa.

Elektroniikka on nyt monipuolisempaa kuin koskaan ja se vanhenee nopeammin kuin koskaan, niin nopeasti, että jopa kuluttujasuoja ei pysy enää perässä.

Tässä muutama käytännössä vastaan tulleista esimerkeistä.

 

Tiedätkö montakin iPhone5sta jolla vielä tekisi jotain? Huomaa että iPhone5skaan ei ole kuin parivuotta vanha. Itsellä on täysin toimiva iPhone4 ja 2vuoden jälkeen siihen ei voinut laillisesti edes ladata enää mitään ohjelmia, koska käyttöjärjestelmää oli päivitetty niin että sitä ei tietenkään vanhaan malliin voi enää asentaa, näin ollen myös Apple-storesta laataminen ja sieltä hankittujen ohjelmien käyttö loppui.  Onko monikin jolla varaa ostaa uusi iPhone 2vuoden välein? Kuitenkin lippulaivamalli maksaa sen 700-1000e.

 

Toinen esimerkki liittyy telkkareihin. Nykyään jokaisessa telkkarissa on joku SMART-TV tai vastaava ominaisuus ja kaupanteon yhteydessä näissä mainostetaan kaikenmaailman Netflix, Viaplay yms. ominaisuuksia. Mutta pitää muistaa, että lisäominaisuuksita ei TV-valmistajille ole mitään hyötyä koska rahantulo loppuu valmistajalle sen jälkeen kun telkkari kannetaan pois kaupasta. Tästä syystä telkkarienkaan käyttöjärjestelmiä ei päivitetä enää näiden ominaisuuksien osalta. Itsellä esimerkiksi 2-vuotta vanha TV jossa ei toimi kunnolla enää mikän näistä kolmannen osapuolen ohjelmistoista ja jotkut ei toimi enää lainkaan. Telkkaria hankkiessa kannattaa siis huomioida vain kokoa ja resoluutiota, ei mitään lisäominaisuuksia.  Kaikki lisäominaisuudet tuppaa vanhetumaan siis todella nopeasti joten näille ei kannata antaa hankinnassa painoarvoa.

Jos älypuhelimien ja telkkareihin käyttöiäksi on tarkoitettu 2vuotta niin se voisi näkyä myös hintalapussa.

 

ByJukka Lampikoski

Vauhtia ja valokuitua kansalle.

Kaarinan tulisi panostaa koko kunnan kattavaan valokuituverkkoon jossa ylläpitokustannus on lähes olematon. Sen sijaan että operaattorit rakentavat kuituverkon (yleensä eivät rakenna paitsi tietyille alueille), kannattaisi kunnan rakentaa ja hyödyntää verkkoa itse sekä vuokrata sitä eteenpäin.

 

Mielestäni Kaarinaan on järkevää perustaa valokuituverkkoa varten kunnan yhtiö esim. Kaarinan kuituverkot Oy, jonka kautta kunta voisi operoida tätä ja saada tuloja.

 

Tässä oman kuituverkon etuja kunnan näkökulmasta. 

Edullinen ylläpitää Kuituverkko rakennetaan kokonaan maan alle ja se ei ole altis myrskytuhoille. Kerran kun kuitua maahan kaivetaan se on siellä hyödynnettävissä ikuisesti eteenpäin, ihmiskunta ei tunne mitään nopeampaa kuin valo mikä kuidussa kulkee, joten myös tulevaisuutta ajatellen tämä on hyvä sijoitus.

Sähkönkulutus koko kunnan alueelle noin yhden mobiilitukiaseman verran, valokuidussa ei kulje sähköä. Näin suurin osa kustannuksita tulee kertaluontoisesti ja tuloja taas jatkuvana virtana.

 

Elinikä. Verkon päivitysmahdollisuus vain verkon aktiivilaitteet päivittämällä. Mahdollistaa kaikki tiedonsiirtotarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Kun aktiivilaitteet kehittyvät voi valokuidussa käyttää nettiä lähes rajattomasti. esim 10G-100G yhteydet mahdollisia lähivuosien aikana.

 

Kannattavuus Liiketoiminnannalliset vaikutukset jäävät Kaarinan eduksi. Kuidun rakentamisesta aiheutuvat kustannukset saadaan katettua takautuvasti vuokraamalla kuituja operaattoreille ja mahdollistamalla uutta liiketoimintaa kuntaan. Kaikkiin uusiin liiketiloihin kun tulisi valmiina kuitu, olisi liiketilat entistä houkuttelevampia kaikille yrityksille. Nopeat yhteydet ovat kaikille yrityksille välttämätön.

 

Toimintavarmuus joka hetki. Kuitu on joka hetki yhtä nopea molempiin suuntiin. Ei samanlaisia ongelmia kapasiteetissa mitä mobiiliverkoissa tai vanhassa kupariverkossa.

 

Jos jollain on ajatuksissa että eikö mobiiliverkko olisi parempi vaihtoehto, niin ei se niin yksinkertaista ole. Mobiiliverkon tukiasemia pitää ripotella laajalle alueelle ja ne tarvitsee sähköä. Lisäksi tukiasemat tarvitsee myös nopean yhteyden eli kuitu on jokatapauksessa kaikille alueille vedettävä. Tämän lisäksi yhdellä tukiasemalla ei voida käsitellä kuin kourallista asiakkaita samanaikaisesti, joka vaikuttaa yhteyksien nopeuksiin ruuhka-aikoina. Mobiiliverkko käy nyt jo hitaalla ja lähivuosina verkontarve kasvaa entisestään (4K- tai 5K-tv lähetykset, kokoajan kehittyvät verkkopalvelut, kuten Spotify,Netflix,Viaplay jne. Striimaus-palvelut.) 

 

ByJukka Lampikoski

Kaarinan Tabletti-hanke

Olen lukenut lehdistä ja kuullut virkamiesten taholta, että Kaarinan Tablet-hanke olisi vain onnistunut ja hyvä.

Käytännön kautta (Eli tabletin käyttäjiltä itseltään tai heitän vanhemmilta) en ole tähän vielä saanut vahvistusta. Kentältä olen vanhemmilta kuullut tableteista lähinnä vain negatiivista palautetta. Ongelmia on esimerkiksi vaikeus muistaa ottaa tablettia kouluun oikeana päivänä tai jos se on mukana koulussa sitä ei ole muistettu kotona ladata, myös läksyjen seuranta on vaikeaa jos tai kun tabletin käyttöjärjestelmä ei ole vanhemmalle tuttu. Josta päästäänkin ongelmiin Tabletin käyttöönotossa, sitä varten myös vanhemman pitäisi olla Applen asiakas ja tehdä tili lapselle perhejaon kautta. Jos vanhempi ei ole valmiiksi Applen asiakas on kynnys lähteä uutta tiliä tekemään ja luottokorttitietoja syöttämään suurehko.
Vaikka näin haluaisi tehdä ei sekään ole mikään läpihuutojuttu, vanhempia ei ole nykyisellään ohjeistettu tarpeeksi selkeästi miten tämä tehdään, OK. Tähän on keksitty ratkaisu, ettei vanhempien tarvitse tehdä tiliä lapselleen, mutta jos tämä tehdään koulussa silloin laitteeseen ei voi asentaa mitään joka tekee laitteesta entistä enemmän turhan kapistuksen.

Kustannukset hankkeesta ennen koulutuksia ja konsultointia on noin 930000e (850000 kertakustannus 4vuoden välein ja noin 20000e/vuosittain) eli varovasti arvioitu lähes miljoonan 4vuoden välein (tablettien uusimisväli). Jos tableteista suurelta osalta luovuttaisiin voitaisiin tästä saada budjettiin väljyyttä noin 50000e-75000e vuositasolla, eli yhteensä jopa 200000-250000e.

Ratkaisu kaikkeen on tietysti lasten oma älypuhelin. Suomessa lähes kaikilla koululaisilla on oma älypuhelin jota he osaavat paremmin käyttää kuin vanhempansa. Jos omaa älypuhelinta ei halua käyttää tai tälläistä ei ole, on hyvä, että tällöin tabletin saisi käyttöönsä. Myös lähes kaikki opetuksessa käytetyt ohjelmat (Google-suite, Apple iWorks, Book Creator, Explain everything, Edison / Edustore) toimivat sekä iOS- sekä Android-käyttöjärjestelmillä, joten tämänkään ei pitäisi olla este valinnalle. Älypuhelinta lapset eivät unohda koskaan kotiin ja se on aina ladattuna, tätä he osaavat myös jo valmiiksi käyttää. Tablet päivinä oppilaalle tulee vain lisää elektronisia vempeleitä kannettavaksi kouluun.

Itse IT-alalla työskentelevänä en tietenkään ole Tekniikkaa ja teknisiä vempeleitä vastaan, mutta kustannusten ja käyttöongelmien lisäksi, Tabletit itsessään alkaa olemaan jo vanhanaikainen juttu.

Mielestäni tämä on selvitettävän arvoinen asia. Mitäs ihmiset mieltä? Te jotka tekemisissä enemmänkin kouluissa, millaista palautetta muualta on tullut? Onko jotain kyselyitä vanhemmille tai oppilaille itselleen koskaan tehty?

Tässä asiassa voi ajaa hyvillä mielin valinnanvapautta.

ByJukka Lampikoski

pitäisikö kouluissa olla kasvisruokaa kerran viikossa?

Koulun tehtävä on opettaa ja miksi ei opetettaisi myös syömään kasvisruokaa. Monissa perheissä kasvisruuan syönti jää vähäiselle, koska jokaista ruokailijaa varten ei kotona viitsitä tehdä erikseen ruokaa, yleensä on joku joka sitä ei halua syödä tai sanoo, että se on pahaa.

Jos kouluissa tarjottaisiin toistuvasti hyvää kasvisruokaa, voisi sieltä löytyä myös ruokia jotka kelpaa myös lapsille.

Optimi tilanteessa lapsi veisi kasvisruoka ehdotuksia myös kotiin ja osallistuisi itse näiden valmistamiseen. Myös olisi positiivista jos lapsi kasvaessaan tekisi itse päätöksen lisätä kasvisruokaa ruokavaliossaan.

Suomalaiset kuluttavat paljon lihaa ja kasvisruuan lisääminen vähentäisi lihankulutusta ja näin pienentäisi myös hiilijalanjälkeä.

ByJukka Lampikoski

IT-hankinnoista muutama sananen…

IT-hankinnoista ja järjestelmistä taas muutama sananen. Kaikki hankinnat ja järjestelmät jotka liittyvät jotenkin julkiseen sektoriin tuppaa epäonnistumaan, on se sitten mikä tahansa. Tästä hyvänä esimerkkinä kanta-potilastietojärjestelmä joka maksoi aivan liikaa verrattuna järjestelmän monimutkaisuuteen tai viime syksyllä tullut päivitys viestintäviraston verkkotunnus-palveluun jonka jälkeen järjestelmä oli sekaisin useita päiviä.

Ylen vaalikoneenkaan julkaisu ei mennyt ihan nappiin. Suurelta osasta ehdokkaita puuttuu videot, joltain kuva ja joltain jopa vastaukset ovat vääriä mitä on täyttänyt.

Järjestelmän julkaisuun ehdokkaat saivat lisäaikaa, suurella osalla on ajallaan otetut kuvat ja videot sekä ehdokaskoneen puolella vastaukset näkyvät oikein ja videot ovat paikallaan. Nämä ei vain viralliseen vaalikoneeseen asti ole päätyneet oikein.

Yle ei myönnä vikojaan ja kaataa järjestelmän hidastelut ja niihin liitttyvät ongelmat ehdokkaiden vastuulle. Ylen pitäisi nöyristyä ja myöntää sekä korjata vikansa, jotta äänestyksiä ei tehtäisi virheellisten tai puutteellisten tietojen pohjalta.

Näiden tietojen pohjalta en suosittele kenellekään käyttämään Ylen vaalikonetta kun valitsee omaa ehdokastaan. Niitä on monta muutakin toimivaa järjestelmää, kuten HS tai IL vaalikoneet.

Jään odottelemaan joskos ne saisivat järjestelmänsä kuntoon ennen vaalipäivää.